Suomi
> Harakka nostaa kysymyksessään esille, että Euroopan unionin arvoista ja avoimuudesta vastaava EU-komission varapuheenjohtaja Vӗra Jourová on todennut X-palvelun osuuden mis- ja disinformaation levittämisestä olevan kaikkein suurin. Harakan mukaan yhtiö on myös yksipuolisesti irtautunut disinformaation eli valheellisen tiedon vastaisesta sopimuksesta, jonka ovat allekirjoittaneet Google, Microsoft, TikTok ja Facebookin emoyhtiö Meta. > ”Alusta on jäänyt kiinni diktatuurien propagandan levittämisestä, ja X on nimetty yhdeksi keskeisimmistä vihapuheen ja maalittamisen pesäkkeistä. Palvelu on suljettu Brasiliassa lakiongelmien vuoksi”, Harakka listaa kirjallisessa kysymyksessään. Kaiken puolin kannatettava ajatus!
www.ilmatieteenlaitos.fi
>Avaruustilannekeskus toimii hajautettuna: siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa, ja sotilasjohtokeskus perustetaan Puolustusvoimien yhteyteen. >Avaruustilannekeskus valvoo ja ennustaa avaruusympäristön aiheuttamia vaara- ja häiriötilanteita, jotta näihin voidaan ennakolta varautua ja reagoida yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi. >Yhteiskunnan arkiset toiminnot, kuten tietoliikenne, kaukokartoitus ja paikantaminen, sään ja ympäristön seuranta, lentoliikenne sekä turvallisuuden kannalta tärkeä lähialueiden havainnointi tarvitsevat satelliittijärjestelmiin nojaavia palveluita. Näiden palveluiden häiriötöntä toimintaa uhkaavat erilaiset lähiavaruuden ilmiöt, kuten avaruussään häiriöt sekä satelliittien ja avaruusromun törmäykset. Lisäksi Maahan putoava avaruusromu ja Maan lähelle tulevat asteroidit voivat aiheuttaa maan päällä vaaratilanteita, joita avaruustilannekeskus ennakoi ja joista se tiedottaa. >“Tällä hetkellä mikään viranomainen Suomessa ei vielä koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita. Kun kansallinen avaruustilannekeskus on toiminnassa, se tuottaa ja jakaa kohdennettua avaruustilannetietoa Puolustusvoimille, muille viranomaisille, huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja kansalaisille”, kertoo tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta. >Keskuksen perustamistoimet aloitetaan vuoden 2024 joulukuussa. Se saavuttaa täyden toimintavalmiuden vuonna 2028. Meidän oma Space Force. Isossa maailmassa on jo jonkin aikaa ollut maa-, ilma- ja merivoimien lisäksi avaruusvoimat ja informaatiovoimat. Ne tunnistetaan nykyään viideksi sotatoiminnan ulottuvuudeksi, meillä tulee siis olemaan ainakin neljä niistä. Avaruustoiminta tuli laajemmin ajankohtaiseksi, kun ensin isot maat sai nostettua sinne resurssejaan ja sitten kun ne oppi ampumaan, tai muuten tiputtamaan, vastustajan resursseja alas avaruudesta. Siviilipuolellakin on erilaisia sovelluksia, jotka on riippuvaisia avaruudessa olevien toimintojen jatkuvuudesta. Suomellakin on jo omia satelliitteja, kaupallinen ICEYE lennättää ilmeisesti reilua tusinaa satelliittia. Ne on synteettisen apertuurin tutkasatelliitteja, joilla voi selvittää jään määrää meressä, mutta myös [vihollisen sijaintia](https://www.verkkouutiset.fi/a/ukraina-kertoo-suomalaisen-satelliitin-mahdollistaneen-iskut-krimille/) sotatantereella.
>Olkiluoto 3 oli normaalisti tuotannossa, kun reaktorin yksi säätösauva putosi yllättäen reaktoriin. >Laitoksen teho aleni tapahtuman takia automaattisesti noin 1 220 megawattiin. Häiriön syyn selvittämiseksi ja vian korjaamiseksi laitoksen sähköntuotantoa on alennettu noin 750 megawattiin. [TVO kertoo:](https://www.tvo.fi/ajankohtaista/tiedotteetporssitiedotteet/2024/olkiluoto3-laitosyksikkoaajetaannoinpuolellatehotasollahairionvuoksi.html) >Olkiluoto 3 -laitosyksikkö oli normaalisti tuotannossa, kun reaktorin turva-automaatio ajoi odottamatta yhden säätösauvan reaktoriin. Laitoksen tuotantoteho aleni tapahtuman seurauksena automaattisesti noin 1220 MW:iin. Häiriön syyn selvittämiseksi ja vian korjaamiseksi laitoksen sähköntuotantoa on alennettu häiriöohjeen mukaisesti noin 750 MW:iin. [HS:n](https://www.hs.fi/talous/art-2000010751825.html) ja Ylen välittämä ilmeisesti STT:n uutinen kertoo että sauva "putosi" reaktoriin, mut TVO kertoo että automaatio ajoi sauvan reaktoriin. En tiiä kumpi on tarkempi kuvaus tapahtumeesta, mut noissa on aika ero. Yksi voisi tarkoittaa sitä että säätösauva vaikka irtosi ja tippui ja toinen voisi tarkoittaa sitä että turva-automaatio tulkitsi jonkin saamansa lukeman sauvan laskemisen arvoiseksi. Sauvoja on 89 kpl, sauvoilla säädetään reaktion tehoa. [TVO:n](https://www.tvo.fi/) OL3-tuotantolukeman mukaan ne on ajamassa sitä oleellisesti pienemmällä teholla kuin 750MW, nyt se on ~340MW ja vartti sitten ~430MW. e. Fingridin [graafin mukaan](https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/sahkojarjestelman-tila/), ydinvoimaloiden teho tippui nopeasti tänään klo 11.51, jonka jälkeen se oli vakaa klo 12.39 asti. Tiputus oli n. 300MW. Klo 12.39 ydinvoimaloiden yhteisteho tippui toisen kerran n. 900 MW, tiputus oli ensimmäistä hitaampi. Tuotanto on ollut vakaa n. klo 13.42 lähtien, noin 1200MW pienempänä kuin ennen klo 11.51 ongelmaa. e2. HS korjasi artikkelinsa TVO:n tiedotteen mukaiseksi, eli automaatio ajoi sauvan reaktoriin. Ylen artikkelissa lukee vielä että sauva putosi, vaikka Yle oli korjannut uuden alemman tuotantotehon siihen. Vois olettaa et aiempi kuvaus tuli STT:ltä, mistäköhän ne on sen saanu. Ehkä ensimmäinen tieto oli englanniksi ja ne tulkitsi sanan drop putoamiseksi, vaikka sen voi tarkoittaa myös laskemista. Nordpoolin [ilmoituksissa](https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/a6411488-2f19-4617-9c1f-37128ae45c90/23) lukee vain "Technical problem on reactor side". e3. TVO päivitti tiedotettaan: >Olkiluoto 3 oli normaalisti tuotannossa, kun reaktorin yksi säätösauvoista putosi odottamatta reaktoriin. Putoaminen johtui säätösauvan ajokoneiston vikaantumisesta. Normaalisti ajokoneisto pitää säätösauvat ulkona reaktorista ja turva-automaatio pudottaa häiriötilanteessa säätösauvat reaktoriin. Eli sauva tosiaan putosi reaktoriin, sitä sieltä poispitävä ajokoneisto oli vikaantunut.
>Nordean palveluissa on häiriöitä. Yhtiö tiedottaa asiakkaitaan esimerkiksi mobiilipalvelussa, että sisäänkirjautumisessa pankin verkko- ja mobiilipalveluihin saattaa esiintyä häiriötä. Ylen artikkelihistoriaa selaamalla näyttäis siltä että tämä häiriösuma alkoi syyskuun alussa: [2.9. Nordean verkkopalveluissa häiriö](https://yle.fi/a/74-20108914) [4.9. Nordean verkkopalveluiden häiriö on ohi](https://yle.fi/a/74-20109362) Ilmeisesti eri häiriö kuin 2.9. [14.9. Nordean verkkopankin häiriöt korjattu – ensi yölle luvassa mahdollisia katkoja](https://yle.fi/a/74-20111558) Aamu alkoi häiriöllä ja päivän aikana Nordea ilmoitti tekevänsä huoltotöitä seuraavana yönä. [16.9. Nordean verkkopalveluissa on häiriö](https://yle.fi/a/74-20111795) Huollosta huolimatta, tai sen takia, häiriöt jatkuu. [18.9. Nordean häiriö ohi](https://yle.fi/a/74-20112530) Huollon jälkeiset häiriöt jatkui useamman päivän, tämän mukaan ne korjattiin 18.9. [19.9. Nordean häiriö korjattu](https://yle.fi/a/74-20112672) Korjaamisesta huolimatta, häiriöt jatkui vielä illalla [19.9.](https://yle.fi/a/74-20112784) [20.9. Syypäät Nordean verkkopankkihäiriöihin paljastuivat – pankki pahoittelee](https://yle.fi/a/74-20112889) >Palvelunestohyökkäykset ja huoltotyöt ovat paljastuneet Nordean verkkopankkipalveluissa syyskuun aikana ilmenneiden häiriöiden aiheuttajiksi. Vaikea sanoa mikä osa häiriöistä johtui huoltotöistä ja niiden mahdollisesta epäonnistumisesta verrattuna hyökkäykseen. Molemmat on riski tietojenkäsittelylle. Mut, jos Nordea oli hyökkäyksen kohde vasta samaan aikaan huoltotöiden kanssa, se oli 14.9. ja ongelmat alkoi jo 2.9. >– Nordeassa tehtiin viime viikonloppuna suunniteltuja huoltotöitä. Samaan aikaan kaikissa Pohjoismaissa olemme havainneet tavanomaista enemmän laajoja palvelunestohyökkäyksiä. [21.9. Nordean pankkiongelmat jatkuvat](https://yle.fi/a/74-20113097) Tässä Nordea kertoo sekä huoltotöiden että hyökkäyksen olevan syynä häiriöihin. [25.9. Nordea: Hyökkäykset jatkuneet, mutta tilanne on parempi](https://yle.fi/a/74-20113988) Vaikka hyökkäykset on jatkunu, palvelu toimii "normaalisti", joten hyökkäys ei silloin ilmeisesti ole häiröiden juurisyy, vaan joko huoltotyöt, niiden epäonnistuminen tai muu siihen liittyvä syy, kuten vaikka se et huollon aikana on vähemmän resursseja joten hyökkäys onnistuu vaikuttamaan palveluun. Nyt sit ongelmat jatkuu, jos tämä on osa samaa ongelmasumaa, ne on jatkunu jo kuukauden.
www.kirjasampo.fi
> Lukemisen ympärillä käytyä keskustelua siivittää yleisesti negatiivinen sävy. Otsikot julistavat nuorten lukutaidon heikkenemistä ja kauhistelevat sitä, että yhdeksäsluokkalainen ei pysty lukemaan kokonaista romaania. Kovin harvoin on kohdalleni tullut positiivista sisältöä, jossa huolipuheen sijaan kannustettaisiin nuoria lukemaan, tai suositeltaisiin nuortenkirjoja. Toisaalta lukemisen hyödyistä kertovat artikkelit eivät välttämättä kiinnostaisi tai saavuttaisi nuoria, sillä harvempi lukee edes uutisia. Pelkällä huolipuheella ei kuitenkaan saavuteta yhtään mitään, vaan tarvitsisimme yhteiskuntana enemmän ratkaisukeskeistä näkökulmaa.
www.hs.fi
>Satelliittipaikannuksen tahallinen häirintä on pilannut Maanmittauslaitoksen ilmakuvauksia ja laserkeilauksia tänä vuonna. >Laitoksen mukaan häirintä on aiheuttanut merkittävää haittaa Kaakkois-Suomessa. Maanmittauslaitos varoittaa nyt, että häirintä voi vielä aiheuttaa miljoonien eurojen vahingot. Häirinnän lähde on Venäjällä. >Laserkeilaus tarvitsee onnistuakseen tarkan satelliittipaikannuksen. Kartastopäällikkö Juha Kareinen Maanmittauslaitoksesta kertoo, että heiltä jäi tänä vuonna satelliittihäirinnän vuoksi kokonaan tekemättä Kouvolan alueen laserkeilaus. >Lisäksi häirintää oli jatkuvasti Kotkan ilmakuvausalueella. Suunnitellulta alueelta ei saatu niin hyvää materiaalia kuin normaalisti. >”Tilanteen pitkittyessä ongelmat kertaantuvat, koska Ruokaviraston pitää saada ilmakuvat kolmen vuoden välein, että se voi tehdä peltolohkojen tarkastuksen. Se pitää EU:n direktiivin mukaan tehdä kolmen vuoden välein. Jos sitä ei saada tehtyä, tulee siitä sanktioita”, Kareinen sanoo. >Suomen metsäkeskus ja Metsähallitus käyttävät laserkeilausmalleja puuston inventointiin. Laserkeilauksella saadaan selville puuston pituus ja ilmakuvista puiden laji. >Lisäksi esimerkiksi Suomen ympäristökeskus käyttää laserkeilausta turvakartoitukseen. >Maanmittauslaitoksen arvion mukaan laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistojen rahallinen hyöty Suomelle on kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Näitä paikannukseen perustuvia applikaatioita on laaja kirjo, jos paikannus ei enää toimi luotettavasti, tappio häirinnän vaikutusalueella on varmasti paljon suurempi kuin vain tämä Maanmittauslaitoksen. >Maanmittauslaitos katsoo, että Suomeen tarvitaan satelliittipaikannuksen turvallisuutta parantava palvelu, joka havaitsee ilmassa ja merellä tapahtuvan häirinnän. >Nykyinen tilannekuva ilmassa ja merellä tapahtuvista satelliittipaikannusjärjestelmien häiriöistä eli gnss-häiriöistä (Global Navigation Satellite System) perustuu usein käyttäjien ilmoituksiin, mihin liittyy epävarmuuksia. >Maanmittauslaitos haluaisi Suomeen gnss-häiriöiden ”säätiedotteen”, joka tarjoaisi ajantasaista tilannekuvaa paikannussignaalien laadusta. Taajuuksien käytön valvonta ja häiriöselvitys kuuluvat Suomessa Liikenne- ja viestintävirastolle. Ilmeisesti Maanmittauslaitokselle riittäisi että ne tietää milloin häirintää on, jotta ne saa ajoitettua lentonsa niiden väliin. Joskin vois arvata et jos naapuri tietää milloin häirintä tuo tulosta, ne häiritsee juurikin noiden lentojen aikana. Paikannussatelliitin signaali tulee yleensä aika korkealta, satelliittien pitää olla ainakin horisontin yläpuolella, jotta vastaanotin näkee ne. Vastaavasti häriö tulee horisontista tai sen alta. Joten äkkipikaisempi vois ajatella et sellaisen antennin kehittäminen vastaanottimille, jossa on nollakohta horisontissa ja pääkeila sen yläpuolella, vois olla parempi suunnitelma, kuin häirinnän paljastin. Vois kuvitella et toimivalle sellaiselle olisi markkinoitakin. Antennitouhut on varmaan haasteellisia, mut tässä tapauksessa antenni ei kaipaa paljoa vahvistusta, vaan vaimennusta horisontaalisesti, ni vois olettaa et rahalla sais.
OL2:lle nyt asennettava roottori on viimeinen saatavilla oleva varaosaroottori TVO:n varastossa. TVO:n viestintäpäällikkö Johanna Aho kertoo, että Olkiluotoon on tilattu uusi roottori jo useita vuosia sitten, mutta sen valmistuminen on viivästynyt. Hän ei avaa tarkemmin, kuinka monesta vuodesta on kysymys.
www.construction-physics.com
Tuli [Hacker Newsissä](https://news.ycombinator.com/item?id=41662831) vastaan tämä mielenkiintoinen kirjoitus, jossa pohditaan jäänmurtajabisnestä Yhdysvaltojen näkökulmasta. Suomesta mainitaan: > By far the most experienced icebreaker builder in the world is Finland. Because Finland’s entire coast can freeze during the winter, and because Finland depends on sea transport for over 90% of its [imports and exports](https://sixtydegreesnorth.substack.com/p/finlands-icebreakers), it maintains a large fleet of Baltic icebreakers to keep shipping channels open. As a result, Finland has developed unrivaled expertise in icebreaker construction. [Finnish firms](https://www.businessfinland.fi/48d56b/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/arctic/maritime-and-offshore-from-finland/2018-icebreaker-brochure.pdf) have designed roughly 80% of the world’s icebreakers and built 60% of them. Kirjoittaja mukaan Yhdysvallat maksaa lähemmäs 2 miljardia jokaisesta kotimaisesta jäänmurtajastaan, kun taas Suomesta niitä saisi reilusti alle miljardilla ja lyhyemmällä toimitusajalla. Suomalaisia jäänmurtajia ei kuitenkaan haluta ostaa protektionistisen kauppapolitiikan vuoksi. Yle [uutisoi](https://yle.fi/a/74-20099242) kesällä Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajayhteistyöstä, josta tässä todetaan: > The U.S. has made some gestures to try and improve its icebreaker construction with the [ICE Pact](https://www.whitehouse.gov/briefing-room/statements-releases/2024/07/11/biden-harris-administration-announces-new-polar-partnership-ice-pact-alongside-finland-and-canada/), a non-binding agreement to collaborate and share information on icebreaker design and construction. But experts [appear skeptical](https://sixtydegreesnorth.substack.com/p/ice-pact-update) as to whether this will have much impact, as it’s predicated on attracting foreign orders for U.S.-built icebreakers that aren’t likely to materialize. Mietteitä? En itse tajunnut suomalaisista uutisista, miten iso bisnesrako jäänmurtajissa on, koska kyllähän niitä luulisi muidenkin osaavan rakentaa, mutta ilmeisesti ei!
Viritelläänpä ihan yhteisön kesken keskustelua taas vaihteeksi. Näin iltojen pimentyessä mieli vetää taas tuonne omalle laavulle (ja miksei muuallekin) käristämään rasvatappia tikun nokassa. Laavun kalustuksessa on jotain prisman tms. tikkuja mutta ne tuppaavat olemaan vähän lyhyitä, vähän heppoisia ja ylipäätään muutenkin vähän keskinkertaisia kepakoita. Nurkista kun löytyy kuitenkin metalintyöstöön kalustoa niin jo pidemmän aikaa on käynyt mielessä että mitäpä jos tekisi nipun maailman parhaita makkaratikkuja joiden kanssa kärventää hiillosmakkaraa karrelle. Spekseissä tikun pitäisi olla pitkähkö (n. metri, pitäisi käydä mittomassa tarkemmin), tukeva, kevyt ja tukevilla piikeillä varustettu mihin seivästää kyrsä kiinni. Kahvaosa tietysti puuta, mutta se on helppo ongelma ratkaistavaksi. Näitä ei ole tarkoitus kuljetella mihinkään, joten painoa, mittaa yms ei tarvitse murehtia (järkevyyden rajoissa tietysti). Mutta, mites se kepakko itse sitten. Ruostumaton teräs on tietysti ilmeinen materiaali tuohon, mutta kun en tiedä niin kysyn viisaammilta. RSTssä kun on mm. nikkeliä seassa ja varsinkin hitsatessa seosaineet toimii vähän hassusti ja jos olen oikein ymmärtänyt niin kromi tai nikkeli ei ole oikein terveellistä. Kaupoista löytyy kyllä rst-tikkuja joka lähtöön ja ihan kaikkien elintarviketurvallisuudesta en menisi täysin takuuseen, mutta onko tämä nyt aivan perusteeton huoli ja tikuista tulee aivan hyviä kun hakee vain sopivaa rst-tankoa ja vääntelee/hitsaa/takoo sen makkaratikuksi kelpaavaan muotoon? Toinen ilmeinen vaihtoehto on sitten ihan perinteinen 'musta rauta'. Semmoisessa tikussa paistettua makkaraa tohtii kyllä syödä, mutta ruosteet on syytä poltella hiilloksella pois ennen paistotapahtumaa ja ruostuminen tietysti vähentää tikun elinikää ja heikentää käyttökokemusta. Samaan kastiin menee takorauta tikku, mutta en tiedä onko tuossa metallin ominaisuuksien kannalta suurta eroa, kertokaa toki jos tiedätte. Titaani olisi varmaan aika varma vaihtoehto, mutta se on hieman kallista tavaraa makkaratikuksi ja työstäminenkin on kevyesti sanottuna haastavaa. Alumiini sulaa nuotiossa, kupariseoksissa tuppaa olemaan lyijyä (ja sekin sulaa jos oikein hyvällä hiilloksella lämmittelee) ja ylipäätään muut metallit kuin rauta/teräs on kukin tavallaan vähän haastavia. Eli, onko rst:n (tai hst:n) kanssa koettu huoli nikkelistä/kromista aivan perusteeton vai onko vain parempi tehdä tikut ns. normaalista raudasta ja tyytyä taistelemaan ruostetta vastaan rasvapoltolla tms? Vai olisiko parasta tehdä tikun piikit kullasta? Mitä on parviäly mieltä?
``` Puolue Ministeripäiviä % KESK 46485 24.7% KOK 41811 22.2% SDP 39577 21.0% RKP 26171 13.9% VIHR 12611 6.7% VAS 9544 5.1% PS 8634 4.6% KD 1898 1.0% Virk 1464 0.1% ``` Tämä on laskettu siis montako päivää puolue on ollut hallituksessa * montako ministeriä sillä on ollut kyseisessä hallituksessa. Laskettu sen perusteella minkä verran paikkoja on ollut hallituksen muodostuspäivänä ja sen mukaan kuinka kauan hallitus on ollut pystyssä. Ei siis välttämättä ota huomioon mikäli joku puolue on lähtenyt kävelemään hallituksesta ennenaikaisesti.
> Tuntuu, että populismin ydin on mielikuvitusskenaarioissa, jotka tekevät keskustelusta mahdotonta. Esimerkiksi ilmaston lämpenemisen suhteen voimme tehdä ilmastotoimia ja elää terveemmällä maapallolla – tai jättää toimet tekemättä, ja elää seurausten kanssa. Populistit tarjoavat kolmatta mielikuvitusvaihtoehtoa, jota ei ole oikeasti olemassa: jätetään toimet tekemättä, mutta eletään silti samanlaisella maapallolla kuin nyt. Viisas politiikka perustuu parhaaseen mahdolliseen käsillä olevaan tietoon. Ja uhkakuvista huolimatta, tiedon pohjalta voi yhä toivoa, että sukupolvellani on vielä mahdollisuus valoisaan tulevaisuuteen.
> Kalleinta sähkö on heti aamulla. Kello yhdeksän aikaan pörssisähkö kallistuu lähes 60 senttiin kilowattitunnillta. > > Hinta säilyy korkeana myös seuraavina tunteina. Kello kymmeneltä sähkö maksaa runsaat 50 senttiä kilowattitunnilta. Sen jälkeen hinta laskee 40 sentin tienoolle puoleen päivään asti
www.hs.fi
Ymmärrettävä kehityssuunta ottaa sen jälkeen kun 8-prosenttiset juomat saatiin kauppoihin.
www.hs.fi
>Tietynlaiset ympäristötekijät voivat altistaa huijarisyndroomalle, kertoo psykologi Nina Lyytinen. Huijarisyndrooma on kokoelma erilaisia ajattelu- ja toimintatapoja, joissa ihminen kokee huijaavansa muita ihmisiä uskomaan, että on osaavampi ja pystyvämpi kuin todellisuudessa onkaan. Samalla hän kokee vääristyneesti olevansa osaamaton ja muita huonompi. >[Psykologi Satu] Pihlajan mukaan kansainvälisissä tutkimuksissa on arvioitu, että jopa 70 prosenttia ihmisistä kärsii huijarisyndroomaan liittyvistä ajatuksista jossakin elämänsä vaiheessa. >Pihlaja uskoo huijarisyndrooman olevan yleisintä tieto- ja asiantuntijatyössä ja varsinkin sellaisissa tehtävissä, joissa onnistumista on vaikea mitata. Esimerkiksi kehittämis- ja tutkimusprojekteissa voi olla vaikea etukäteen tietää, millaiseen lopputulokseen on mahdollista päästä tai miten hyvin on ylipäätään mahdollista onnistua. Sama pätee myös auttamistyössä. >”Kyllähän moni varmasti tunnistaa ajatuksen, että pitäisikö vielä hioa, mutta suurin osa meistä on oppinut rajan, jonka jälkeen lopputulos on riittävän hyvä. Huijarisyndroomasta kärsivä usein ajattelee, että vain täydellinen suoritus kelpaa, mikä on työelämässä tietenkin aivan katastrofaalinen ajatus.” Joku määrä huijarisyndroomaa ei ole huono asia, pysyy ainakin varovaisempana. Enemmän pitäis olla huolissaan jos luulee hallitsevansa jonkun asian perusteetta. Mut, itsearviointi voi olla vaikeaa, varsinkin jos haluaa puolueettoman tuloksen. Omalla kohdalla käytän puhelinmittaria, jos olen tehnyt jotain loppuun asti omia vaatimuksia tyydyttävällä tavalla ja kukaan ei soita siitä perään, se on mennyt riittävän hyvin ja omien vaatimuksien taso on ainakin riittävän korkealla. Tätä pystyy arvioimaan jos kyse on toistuvasta asiasta, eli sama tai samankaltainen asia tehdään monta kertaa. Itse asia voi olla mitä vaan, jonkun asian esittäminen, valmistaminen, huoltaminen, suunnittelu tai muuta. Kunhan se toistuu, niin että saa tarpeeksi tietoa prosessin todellisesta luonteesta, jolloin satunnaisuus, sattumalta onnistuneen/epäonnistuneen suorituksen voi jättää huomiotta. Tässäkin on muutama potentiaalinen ongelma, mittarin käyttäminen vaatii palautteen. Jos kukaan ei koskaan soita perään, ehkä se ei niinkään johdu siitä että asia toimii, vaan siitä että niillä ei ole mun puhelinnumeroa. Joten, pitää muistaa pistokoemuotoisesti kysellä jos asia on kunnossa. Myös, omien vaatimusten taso voi olla tarpeettoman korkealla, joka aiheuttaa tarpeetonta työtä ja ajankulua, asiat varmaan silloin toimii, mut niihin menee liikaa resursseja. Jos kyse on toistuvasta asiasta, sen voi tehdä jatkuvasti pienenevällä vaatimustasolla, joka paljastaa sen rajan, milloin asia ei enää toimi halutulla tavalla. Tähän jää vielä yksi ongelma, vaikka asia toistuu, jos se ei toistu riittävän tiheästi, ei oikein voi arvioida mikä määrä omaa vaatimustasoa pitäisi olla. Jos asia toistuu vaikka joitain kymmeniä kertoja vuodessa, se jättää yhä paljon tilaa satunnaisuudelle. Tarvittavan vaatimustason määrittäminen on silloin mahdotonta ja ainoa tapa pitää puhelin hiljaisena on tehdä asia niin hyvin kuin se on vain mahdollista. Se tarkoittaa sitä että asian kaikki aspektit pitäisi ymmärtää oikein, jotta ei jää tilaa väärinymmärrykselle. Josta syntyy ongelma, mistä tiedän, että tunnistan kaikki aspektit, jotka pitäisi ymmärtää. Myös, jos on kyse reaalimaailmassa olevasta asiasta, mitkä ulkopuoliset ilmiöt voi vaikuttaa asian hoitoon. Jos onnistuu tekemään asiaansa useiden vuosien ajan, saatu kokemus paljastaa mikä on tarvittava vaatimustaso. Jotkut aspektit ei vaadi paljoa, toiset menee yllättävän syvälle teoriaankin. Asia, jonka tekeminen vaati aiemmin keskittymistä, menee nyt pohtiessa et pitäiskö jatkaa One Piecen katsomista, kun sitä on enää pari sataa jaksoa jäljellä.
> Jatkuva menojen leikkaaminen ilman tulorahoituksen lisäämistä saattaa lämmittää vähän aikaa, mutta se kostautuu nopeasti. Eri hallituspuolueiden vaatimusten toteuttaminen tulee aiheuttamaan ikäviä seurauksia, kun lyhytnäköiset säästöt ja ilman vaikutusarvioita säädetyt lait konkretisoituvat.
> Tässä ovat merkittävimmät ja kiinnostavimmat päätökset hallituksen budjettiriihestä. Moni niistä osuu myös tavallisen ihmisen kauppareissuun ja muuhun arkeen.
>Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -sähkökaapeli palaa kaupalliseen toimintaan huomenna keskiviikkona, kertoo Fingrid. Sähkökaapeli vioittui tammikuussa ja on ollut siitä lähtien pois käytöstä. >Kaapelia on testattu alkuviikon aikana. Se otetaan käyttöön keskiviikkona, mutta Fingrid joutuu rajoittamaan sähkön vientikapasiteettia Viroon vielä lähipäivien aikana Etelä-Suomessa tehtävien rakennustöiden takia. [Virolaisen uutissivuston](https://news.err.ee/1609271769/estlink-2-cable-fault-caused-by-internal-short-circuit) mukaan kaapelissa oli sisäinen oikosulku, joka oli seurausta joko kaapelin haastavasta asennuspaikasta tai asennuspaikan geologisista muutoksista. Paikan haasteiden takia myös kaapelin korjaus oli hankala. [Fingridin mukaan](https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/suomen-ja-viron-valinen-estlink-2--sahkonsiirtoyhteys-palaa-kaupalliseen-kayttoon/) ne korvasi viottuneen osan uudella kaapelinpätkällä, joka piti tehdä osittan maalla ja osittain meressä. Meren osalta ne joutu tekemään korjauksen kuivatun merenpohjan päälle rakennetulla korjausalustalla. Kaapeli hajos 26.1.2024, kun ne oli selvittäny tarkan vikapaikan 1.3.2024, ne anto [korjausaikatauluksi](https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/hairio-estlink-2-tasasahkoyhteydella-26.1.2024/) 1.9.2024, ja näillä näkymin korjattu kaapeli on käytössä ainakin osittain 4.9.2024.
www.fortum.fi
>Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosreaktoriin on ladattu vuosihuollon yhteydessä elokuussa ensimmäinen erä yhdysvaltalaisen Westinghouse Electric Companyn toimittamaa ydinpolttoainetta. Uuden polttoaineen lataaminen on merkittävä virstanpylväs, joka takaa luotettavan länsimaisen vaihtoehdon polttoainetoimituksiin Loviisan voimalaitokselle. >Valtioneuvosto myönsi helmikuussa 2023 voimalaitokselle uuden käyttöluvan vuoden 2050 loppuun saakka. Sopimus Westinghousen kanssa ja varastossa oleva tuore polttoaine varmistavat Loviisan polttoainehuollon, kunnes polttoaineiden hankinta kilpailutetaan osana laitoksen käyttöiän jatkoa. Kilpailutuksen edellytyksenä on vaihtoehtoisten polttoainetoimittajien saatavuus. Viimeksi oli juttua miten ne testasi Westinghousen inerttiä koe-elementtiä, nyt sit on ihan oikeaa polttoainetta. Toivotaan et polttoaine toimii odotetulla tavalla. Erikoinen toi kilpailutus, jos Westinghouse on yksi tuottaja, ketä ne muut on? Vai onko Westinghouse se vaihtoehtoinen ja se kilpailee venäläisen toimittajan kanssa.
> Hallitus on kertonut parantavansa Suomen turvallisuutta kiristämällä ulkomaisia kiinteistökauppoja koskevia ehtoja.
dawn.fi
Mene nyt heti aamulla työkalumyymälään ja osta kunnolliset jousipuristimet. Ne ei ole oikeasti niin kalliit. Nimim. jätin ostamatta ja nyt tehdään kaikkea sellaista, mitä ei missään nimessä kenenkään ikinä pitäisi tehdä. Ihan yleisen turvallisuuden nimessä en tarkenna sen kummemmin. Sen verran kuitenkin sanon että kuormaliinat tai mikään muu edes vähän elastinen ei kuulu jousitöihin, edes silloin kun tehdään omia patentteja. Ja ei, ei ole kokemuksen äänellä sanottua, kun tykkään päästäni sen nykyisellä paikalla. Joskus muutama kymmenen vuotta sitten yksi puolituttu kokeili ja nautiskeli sen jälkeen lähinnä keittoruokaa kun leukaluu oli ruuvailtu useammasta palasesta takasin kasaan. TL;DR: Jouset, varsinkin auton, on vaarallisia.
Morjesta. Vähän tällainen keveempi aihe näin vaihteeksi. Elikkäs, mä olen fundeerannut, että mistä saisi halvalla ostettua käytettyjä yritystietokoneita Suomessa. Voisi meinaan kyhätä jonkinlaisen koti-klusterin jolla voisi säilöä omia tiedostoja, harjoitella k8s:ä yms. ja mä aattelin että vanhoissa työasemissa voisi ihan hyvin pyöriä tällaiset ilman suurempia ongelmia, ja vieläpä suht halvalla. En ole ihan heti hankkimassa, mutta olisi ihan kiva tietää jotain paikkoja, joista tällaisia saisi hankittua sitten tulevaisuudessa. Mielellään tosiaan Suomesta niin hankinta olisi suht helppoa, ja vielä parempi jos olisi Varsinais-Suomessa niin ei välttämättä tarvitsisi maksaa niin paljoa postituksesta. ---- Ja tietysti jos jollakulla tällä on kokemusta tällaisesta home lab -tyylisestä tekemisestä ja on esittää vaihtoehtoja tälle pläänille, niin niitä kyllä otetaan vastaan!
